Sunnuntaina lähdettiin heti aamiaisen jälkeen katumarkkinoille ostelemaan vähän kaikennäköistä paikallista tavaraa kotiin vietäväksi. Aikaa kului huomaamatta useampi tunti kierrellessä edestakaisin katuja. Lounaaks tuli vetästyä pitkästä aikaa herkulliset choripan makkaraleivät. Kun vihdoin päästiin jalat väsyneinä takaisin hostellille huomattiin, että Hanne ja Minna olikin jo lähtenyt lentokentälle ja kohti Suomea.
Illalla pestiin lähes kaikki vaatteet, kun hostellilla oli oma pesukone ja kuivausrumpu. Käytiin myös halvassa pikaruokala ravintolassa syömässä ja kaupasta ostamassa eväitä seuraavan päivän bussimatkaa varten.
Maanantaina laitettii kamat kasaan ja oltiin lähdössä käymään vielä vähän kaupoilla, kun Hannu tuli hostellille moikkaaman meitä. Rupateltiin ja käveltiin jonkin aikaa yhtä matkaa kaupungilla, kunnes Hannu lähti takaisin hostellilleen nukkumaan univelkoja pois. Kiva oli kuitenkin nähdä pitkästä aikaa.
Ennen lähtöä koitettiin tehdä vähä ruokaa, mutta oli harvinaisen huono lihakimpale, joten pitsahan sitä piti sit hakea.
Bussiasemalla valittiin mielestämme paras bussiyhteys Santiagoon ja jouduttiin odottamaan muutama tunti ennen lähtöä. Mutta yllättävän nopeasti meni taas odotusaika.
Ihan hyvä bussi valittiikin taas. Hyvät tuolit, ruoka tarjoilua ja pari elokuvaakin tuli matkan aikana, eikä ilmastointikaan ollut koko ajan päällä, joten vältyimme jäätymiseltä. Argentiinan ja Chilen rajalla oli tosi tarkkaa, mitä vietiin rajan ylitse. Erityisesti hedelmät ja vihannekset olivat kiellettyjä, ja niitä varten olikin koulutettu koira haistelemaan kaikki matkatavarat lävitse. Itse en vieläkään ole ihan ymmärtänyt minkä takia näin on, mutta parempi, kun en vaivaa päätäni tälläkään asialla sen enempää..
22 tunnin bussiajelun jälkeen saavuttiin Santiagoon, josta saatiin lähes lennosta vaihdettua bussia. Matka jatkui vielä neljä ja puoli tuntia kohti tuttua Parralia. Parralin bussiasemalta tultiin taksilla Pattylle, sillä olimme sopineet, että voisimme tällä kertaa yöpyä heidän luonaan. Mutta täälläpäs ei ollutkaan ketään kotona. Jani otti puhelin yhteyden Pattyyn ja selvisi, että jouduttaisiin odottamaan puolisen tuntia. Mikäs siinä kun aurinkokin paistoi vielä lämpimästi.
Hetki kului, Jani soitteli kadulla kitaraa ja kukas muukaan, kuin vanha kunnon Felipe asteli kadulla. Vähän aikaa katteli, että mitäs ihmettä, ennen kuin älys keitä ollaan. Lähdettiin sitten hänen luokse naapuritaloon iltapalalle. Huomattiinpa siinä samalla, että sujuu tämä espanjaksi kommunikointi hieman paremmin, kuin 5kk sitten, vaikka epäselvyyksiltä ei vieläkään vältytä.
Myöhemmin Patty tuli hakemaan meidät sieltä ja siirryttiin hänen luokseen asustelemaan ja moikkaamaan Bastiania ja Francia.
Viime käyntiin verrattuna tila on kaksinkertaistunut, sillä Patty odottaa kaksosia ja lisätilaa tarvitaan. Vaikka remontti on vielä kesken, on se kuitenkin sen verran hyvässä vauhdissa, että talossa pystyy asustelemaan.
Nyt jo kolmas yö takana täällä näin. Päivät on olleet aika samanlaisia. Lorena tulee aina aamusta siivoamaan remontin jälkiä, jonka jälkeen Pattyn ja Lorenan isä on tullut hakemaan meidät heidän luokseen lounaalle.
Keskiviikkona ihmisillä loppui loma ja eilen alkoi sitten koulut. Keskiviikkona pojat kävivät parturissa ja aijaijai, miten oli Francin hiusten leikkaaminen ja laittaminen tarkkaa hommaa. Ei olla koskaan ennen nähty ketään, kuka asettelisi hiuksensa niin tarkasti peilin edessä..
Eilen illalla Bastian halusi näyttää Janille ajotaitojaan, ikäähän hänellä taitaa olla 16 vuotta. Alku näytti vähän epävarmalta, mutta hyvin se kai meni, kun auto on vielä ehjänä. Pelattiin myös guitar heroa Janin kanssa muutama biisi, mutta erillistä voittajaa ei voi sanoa, kun toinen pelaa kitaralla ja toinen ohjaimella.
Tänään ollaan taas käyty syömässä normi päivällinen ja illalla mennäänkin pelaamaan biljardia.
iina
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti