Eilen eli keskiviikkona otettiin aika iisisti. Hotskulla aurinkoa ja muuta hengailua alkuiltaan asti. Sitten lähettiin hoita vähän asioita mm. kauppaan ja etsimään jatkoyhteyksiä eteenpäin. Siinä sitten selvis, että täältä ei mene suoraa bussiyhteyttä Asuncioon, Paraguain pääkaupunkiin, jonne haluttais seuraavaksi mennä, joten nyt on sitten vielä vähän epäselvää mitä kautta sinne mennään ja millon. Illalla koitettiin käydä aikasin nukkumaan seuraavaa päivää varten.
Tänään taisi olla koko reissun aikaisin herääminen, jo ennen seitsemää. Sillä puoli kahdeksalta oli lähtö retkelle Iguazun kansallispuistoon, jonne olimme aikaisemmin varanneet jo paikat. Siellä olisi luvassa maailman leveimmät ja toiseksi isoimmat vesiputoukset keskellä sademetsää. Putouksia on 2.7 kilometrin matkalla yhteensä yli 250 ja korkeimmat niistä yli 70 metrin korkuisia.
Perille saavuttua ostetimme sisäänpääsyliput, jotka oikeuttivat meidät kiertelämään ympäri puistoa vapaasti sallituilla reiteillä. Yllättäen me olimme ainoat, jotka eivät mahtuneet ensimmäiseen viidakkojunaan, joten pääsimme kävelemään melkein heti sademetsään, kulkiessamme toiselle asemalle, jossa hyppäsimme kyytiin. Sieltä juna vei meidät lähelle mahtavimpaa putous sarjaa Devil's Throatia. Juna jätti kuitenkin sen verran kauaksi, että pääsimme kävelemään noin kilometrin matkan ylittäessä Iguazun joen ylävirtauksia pitkin rakennua siltarataa pitkin.
Jo matkalla maisemat oli hienoja tälläselle suomalaiselle tallaajalle, joka on vain luontodokkareissa nähny sademetsäkasvillisuutta ja isoja ruskeita jokia, joiden väri johtuu siitä, että ne virtaavat Amazonista. Mutta ai että sitä fiilistä ja maisemaa ku alko näkyä kuinka vesipilvet nous kaukaa, ja sit ku pääs lähellä ja näki Valtavat vesiputoukset oikeestaan suoraan siitä yläpuolelta. Siinä ei sitten voinut olla kastumatta kun se vesi meni huimalla voimalla alas ja siellä vaahtosi ja kuohusi ja roiskui takasin ylös. Vaikee selittää, mutta semmosessa vesipölypöllyissä oltiin. :) Hienoo oli myös ku sää oli niin loistava, et aurinko paisto kirkkaalta taivaalta, niin sitten siinä vesipölyssä kävellessä ja hengaillessa näki kokoajan melkein siistejä sateenkaaria.
Sieltä jatkettiin matkaa hieman takaisin päin junalla, jotta päästiin kävelyreiteille. Ensin käytiin kävelee hieman pienempien putouksien yläpuolella ja toiset parin sadan kuvan sarjat. Sitten oli lounaan aika rahanryöstö pikaruokalaravintolassa. Ruokaa oli kuitenkin sen verran paljon, että lounastamisen jälkeen oli pakko ottaa pienet ruokalevot tulikuumalla betonipenkillä istuskellen. Siitä retki jatkui viidakkokierrokselle, jossa pääsi näkemään putouksia myös alhaalta päin.
Koko päivän aikana ollaan tehty tuttavuutta nenäkarhuihin (en tiedä onko niillä joku muu oikeampi nimi, mutta sellaisia hieman pesukarhun näköisiä pidemmällä nenällä), mutta tällä kierroksella nähtiin myös leguaaneja, apinoita ja pari papukaijaakin. Taas muutama uusi kuva ja videon pätkä tuli tälläkin kierroksella otettua. Tuon jälkeen lähettiin sitten hitaasti palaamaan takaisin sisäänkäynnille, josta oli kyyti takaisin hostellille.
Matkalla kateltiin matkamuistotavarakauppojen antimia ja istuskeltiin rauhassa välillä, sillä meillä oli vielä yli tunti aikaa puistossa. Siinä sitten törmättiin taisteleviin leguaaneihin ja seuraavaksi puussa istuikin Tukaani. Erittäin kauniin ja upean näköinen lintu, jonka näkemisen olin jo luovuttanut kokonaan. Miten iloseks siitä sitten tulikaan ja vielä kun myöhemmin kolibri viuhahti ohitse jo toisen kerran tällä reissulla.
Loistava päivä takana, Nyt on kuitenkin vähän viidakkosairas olo ehkä liiasta auringosta, vähäisestä unenmäärästä edellisyönä, ötököiden puremisista, huipuista maisemista, epämiellyttävästä paluumatkasta ja liian vähästä nesteestä (mitä kuitenkin koitetaan litkiä kokoajan täällä.)
Varattiin muutama lisä yö täällä Iguazussa vielä, koska viihdymme tässä hostellissa ja ei olla vielä oikein selvitetty noita seuraavia busseja.
iina
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti