Juups hikeä pukkaa, kun koittaa miettiä mitä on tässä melkein viimeisen viikon aikana tehnyt. Kuuma on kyllä muutenkin, vaikka aurinko on laskenut tunteja sitten.
Keskiviikkona aurinko nousi vielä Paraguayassa. Herättiin ysiltä ja käytiin vielä kerran hotellin aamupalalla, jonka jälkeen pakkasimme kimpsut kasaan ja roudasimme ne hotellin oleskelutilaan. Bussi lähti vasta illalla, mutta hengailimme koko päivän hotellilla, koska kaupungilla ei ollut mitn mikä olisi sillä hetkellä kiinnostanut. Ja turhaan kuluttaa energiaa, kun tiukka bussimatka oli taas edessä. Eli datailua, datailua ja leffaa telkkua ym.
Taksilla hurautettiin terminal de omnibussille ja ostettii pientä krääsää, sekä jätskii ja chipa-rinkeli. Bussi oli ajallaan laiturillaan ja ihmiset iloisesti ottivat meidät vastaan. Ihmekös tuo, koska olimme joutuneet keskelle HIHHULEITA. Bussi oli täynnä harrasta väkeä ja matka alkoikin rattoisasti pienellä jumalanpalveluksella. Gospel soi ja ylä-femmoja heiteltiin. Siinä vaiheessa meni viimeinenkin toive, että näkisi jonkun kunnon toimintapläjäysleffan tai kaksi matkan aikana. Heti alkuun tarjoiltiin maittava kanariisi-ateria. Tosi jees bussiruoaksi.
Kyl me sit leffa saatiinkin, the Mask. Ihan jees leffa vaikka ääniä ei ollukkaan, eipähän tarvinnut duppausta kuunnella. Nukahin kylläkin kesken leffan ja iina nukkui vissiin alusta asti.
Keskellä yötä herättiin, kun bussi pysähtyi ja ihmiset valmistautu nousemaan ulos bussista. Oltiin tultu jollekin rajapysäkille tjn. Pitäisi varmaan tarkistaa missä tämä pysähdys oli. Kuitenkin odotettiin pitkään, että meidän vuoro tuli ja oltiin tietysti viimeiset joiden passi leimattiin. Takaisin bussiin ja matka jatkui.
Aamupäivällä herättiin, jossain vaiheessa ja oli uusi passileimaus. Nyt Bolivian rajalla. Päivän aikana pysähdyttiin Villamontessa ja Camirissa. Camirissa syötiin kunnon kana-ranskalaiset ateria paikallisessa ravintolassa. Ei tietenkään mikään luksuspaikka, mutta nälkä lähti. Loppumatka menikin odotellessa matkan loppumista, koska koko ajan oli tuskaisen kuuma ja hiekkaa tuli ikkunan raoista sisään lähes koko matkan. Vesikin meinasin jo loppua, mutta päästiin perille Santa Cruziin. Tuli varmasti lisätunti jo siitä, kun ajeltiin kaupungin ruuhkassa ja vietiin seurakuntalaiset hotellilleen. Luultiin eka, että mekin varmaa jäädään samaan paikkaan, mutta kyllähän bussin pojat lähti viemään meitä terminaalille. Tai niin luultiin. Ajettiin takas keskustaan ja sit meille sanottiin, että bussiyhtiö maksaa taksin, joka vie teidät terminaalille. No niinhän siinä kävi, että taksilla hurautettiin terminaalille. Ainoastaan rahaa nostamaan ja siitä sitten taksilla Joganda-hostellille.
Torstai-iltana siis tsekattiin ittemme tänne hostellille. Saatiin sängyt kuuden hengen dormista, missä nukku yks ukko. Oiskohan sitä ekana sitten hankkinu salasanan wi-fi yhteydelle. Hostelli on kyl kiva. Melkein kuin pieni kylä, jossa on muurien sisällä pikkutaloja ainakin siltä näyttää. Täältä löytyy mm. iso uima-allas ja pienempikin köllöttelyallas, biljardipöytä, pöytäfudis, oleskeluhuone kivoilla pussituoleilla vai mitä ne on ? Respasta saa ostettua pientä purtavaa ja juominkeja. Aamupalalla möyhennettyä munasösseliä ja paahtoleipiä.
Perjantaina taisimme taas vaihteeksi aloittaa laiskasti päivän. Jossain vaiheessa kuitenkin suuntasimme Cinecenterille, josta löytyy 12 elokuvasalia. Päätimme mennä katsomaan elokuvaa Todo un parto/Due date. Lippujen hinta on täällä 2,5e - 3e paikkeilla. Ihan jeppis leffa oli, ei kuitenkaan lähelläkään hangoveria vaikka samoilta tekijöiltä taisi olla. Leffan jälkeen taisimme käppäillä hostellille, jossa nautin muutamia kylmiä ohrapirtelöitä ja pelattiin bilistä.
Lauantai-aamuna laitoimme 6kg vaatteita pesuun ja lähdimme kaupungille. Kävimme katsastamassa keskuspuiston laidalla sijaitsevan katedralin ja kiertelimme kauppoja. Mukaan tarttui hieno shakkilauta ! Maksoi 65bolivianoa eli suunnillee 6,5e. Seuraavaksi tuli jano ja mentiin erääseen ravintolaan juomaan mansikkamaitoa tai mikä ikinä se on nimeltäänkään. Hyvää kuitenkin. Makua ei pilannut edes rotta, joka juoksenteli ravintolassa. Kiertelimme vielä lisää, mutta mukaan ei enää tarttunut kuin yksi hihaton paita.
Hostellilla oli illalla BBQ-pileet ja tietysti osallistuttiin, kun ei ollut illaksi muutenkaan ruokaa. Oli kanaa, lihaa, kanamakkaraa, perunamuussia, lohkoperunoita ja salaattia. Lisäksi oli vodkaa, limpparia ja rommia tarjolla. Juomaa menikin aika paljon ja maha oli ruoastakin täynnä. Biljardia tuli pelattua ja pohdimme baarin mahdollisuutta. Joskus sitten yhden aikaan tuli tarve lähteä baariin ja otettiin argentiinan ikinuoret tytsyt (jtn 44v ja 34v) mukaan, koska hekin halusivat baariin, mutta eivät kahdestaan uskaltaneet. En kyllä uskonut naisten ikiä kun kertoivat, paljon on pakkelia naamassa. Taksilla hurautettiin baareille, koska siellä oli varmaan kymmenen eri baaria vieri vieressä. Argenttiinalainen hoiti puhumisen ja seilattiin edes takas kunnes mentiin yhteen baariin. Siellä vähä baila baila ja pari cervezaa. Myöhemmin alkoi bändi soittaa ja itse ainakin tykkäsin siitä. Yhtäkkiä lähettiin kuitenki takas hostellille, naisilla oli suunnitelmissa vesipuistoa jne. Pyysivät meitäkin mukaan, mutta kuten arvata saattoi tänä aamuna oli vaikea nousta ylös aamupalalle.
Pääasia, että kuitenkin heräsin, en siis aamupalalle vaan ihan muuten. Tilattii pitsa, pelattiin shakkia, uitiin ja otettiin arskaa Amy Winehousen tahdissa. Myöhemmin koitettiin käydä ostaa liput La Paziin, mutta jostain syystä lippuja myydään vain sinä päivänä, kun bussi lähtee. Ei voi ymmärtää. Tulipahan käveltyä ja nähtyä paikkoja. Läheinen puisto Plaza Urbano vaikuttaa kivalle. Siellä porukka potkii nurmella fudista ja näky siellä olevan futsalkenttäkin.
Tässä illalla kateltiin leffa marido y marido tjn sinne päin. Ihan kiva homppelileffa oli. Aamulla on check-out vissiin kello 11 ja sitä ennen pakataan kamat. Puoli kahdeksan aikaa lähtee bussi La Paziin, jos saadaan liput. Matka kestää vissiin 17 tuntia. Että moro taas.
-jani
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti