Sunnuntaiaamuna heräiltii kohtuu ajoissa, koska 11 maissa oli tarkoitus ottaa taksi satamaan. Väsytti aikas paljon, mutta pakko oli lähteä eteenpäin. Taksilla punta de piedrasin satamaa ja sieltä liput oikeaan laivaan. Homma sujui aika helposti, kun oli jo kerran harjoiteltu. Jostain syystä aamupala jäi syömättä, (selvää syytä en saanut koskaan) mutta hyvin jaksettiin Puerto la Cruziin asti. Eli 5 tuntia melkein laivalla. Tuli soiteltua aika kauan kitaraa ja sitten taidettiin espanjaa vähän opiskella.
Puerto la Cruzissa otettin taksi bussiterminaalille ja ostettiin sieltä liput seuraavana päivänä lähtevään Boa Vistan bussiin. Eli Brasilian puolelle. Mentiin takaisin tuttuun Neptuno hotelliin ja maksettiin yhdestä yöstä jonka jälkeen lähdettiin syömään. Illalla varmaa kateltiin joku leffa.
Seuraavana päivänä käytiin nettipaikassa ostamassa lentoliput Manauksesta Sao Paoloon. Tultiin päätökseen, että jokilaiva on boring, koska eihän siellä edes näe rantaa aina. Eikä siellä paljoa muutakaan ole, haiseva vessa ehkä. Lisäksi brassien bussit on kohtalaisen hintavia verrattuna muiden maiden kuljetuksiin, joten rannikon kiertäminenkin tulisi maksamaan. Lento suoraan Sao Paoloon oli kohtuu hintainen, ellei halpa verrattuna jokilaivoihin ja muihin rannikon busseihin.
No siis sitten lähdettiin bussilla kohti Boa Vistaa. Brasseja oli kohtalaisen paljon bussissa ja portugalia alkoi kuulumaan joka puolta. Vasta seuraavana aamuna oltiin rajalla. Ennen sitä oli lukuisia tarkastuksia. Venezuela ei kyllä jätä mitään sattuman varaan. Kaksi kertaa jouduttiin esittelemään rinkkojen sisältöjä tarkastuksissa, kun koko bussi tyhjennettiin ja jokainen laukku tarkistettiin. Lisäksi aseistautuneita sotilaita kävi tarkistamassa jo yöllä bussin. Se on aika normaalia.
Pitkä oli reissu ja joskus ehkä kolmen jälkeen oltiin tiistaina Boa Vistassa. Ostettiin samalta yritykseltä liput Manaukseen, jonne bussi lähti seitsemän aikoihin. Käytiin etsimässä ravintolaa terminaalin lähettyviltä, mutta taisi olla siesta menossa, koska paikat oli kiinni. Terminaalilta sitten ostettin vähän kinkkupasteijoita. Bussi saapui ja lähdettiin eteenpäin. Matkalla ei kummosia tapahtunut ja seuraavana aamuna ennen seitsemää oltiinkin jo perillä. Tuli nukuttua hyvin ja herättiinkin vasta Manauksessa.
Asemalta otettiin taksi tänne hostelliin. Taksi oli turhan kallis. Varmaa melkein 15e, vaikka matka ei ollut pisimpiä. Kieli on tietysti portugali niin tulee väärin kuultua asioita. Kuitenkin lähellä espanjankieltä niin voi tajuta jotain aina joskus. Hostelli on aika simppeli ja seinät on täynnä tylyjä tekstejä mitä ei saa tehdä tai miten pitää tehdä. Kuumakin on, kun hostelli säästää kaikessa. Onneksi huoneessa menee ilta ysiltä ilmastointi päälle ja se kestää johonkin aamu seiskaan tai ysiin. En o heränny vielä silloin, niin en tiedä.
Täällä päin on menossa sadekausi ja sateita saattaa ilmaantua milloin sattuu. Eilen torstaina oltiin ostoskeskuksessa, kun räjähti oikein kunnolla. Oltiin, että wtf? Mutta ukkonenhan se oli. Olipahan kuitenkin räjähdys. Sitten alkoi rankkasade ja jäätiin himmailee kauppaan joksikin aikaa. Löysin kivan bon jovi-dvdn, jossa on materiaalia 80- ja 90-luvuilta.
Manaus sijaitsee Amazonin sademetsässä ja täältä saisi kaikenlaisia sademetsäretkiä, mutta taidetaan jättää piraijakalastukset väliin, kun lääkitys ei o kunnossa. Eikä o hirveä intokaan sinne. Ootellaan vaan, että päästään taas rannalle. :) Kuuma täällä on vaikka aurinkoa ei paljon näy.
Ollaa kans pitkästä aikaa kokkailtu ite ruokia, kun vihdoin ollaan tämmöisessä hostellissa missä on kunnon keittiö. Säästää hyvin rahaa verrattuna jokapäiväisiin ravintolareissuihin.
Eiköhän tässä nyt ollu kaikki tällä kertaa.
-jani
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti